Saatavuusharkintaa turha demonisoida

TYÖEHDOT
MAAHANMUUTTO
TASA-ARVO
TYÖ
Blogg: Uusi kulma | Skribent: Jarkko Eloranta | 14.09.2017 15:10
3

Ryhmä kansanedustajia eri puolueista on jättämässä lakialoitetta, jossa ehdotetaan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Sosiaalisessa mediassa vellovasta keskustelusta päätellen aihe herättää tunteita ja liikkeellä on paljon myös väärää tietoa.

Saatavuusharkinnasta luopumista perustellaan löysillä heitoilla. Väitetään esimerkiksi, että saatavuusharkinta estää asiantuntijoiden ja erityisosaajien palkkaamista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä asiantuntijoihin ei saatavuusharkintaa sovelleta, vaan se koskee pelkästään työntekijäammatteja kuten siivoojia, kokkeja ja rakennusalan työntekijöitä.

Saatavuusharkinnan poistamista vaativien argumentit vaihtelevat työvoiman tarjoamisen lisäämisestä ulkomaisten työntekijöiden neuvotteluaseman parantamiseen työmarkkinoilla. Nykytilanteessa, jossa työttömyys on edelleen korkealla tasolla, maahanmuuton merkittävä lisääminen tarkoittaisi ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön lisääntymistä ja palkkojen polkemista.

Saatavuusharkinnasta luopumista ajavien kannattaa tutustua Ruotsin tilanteeseen, jossa saatavuusharkinnasta on luovuttu. Muutos on tuonut mukanaan vakavia lieveilmiöitä kuten rikollisuutta ja työlupien kaupittelua. Ulkomaisia työntekijöitä on tullut matalapalkka-aloille, joissa jo valmiiksi on työvoiman ylitarjontaa, ei työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten oli tarkoitus.

Nyt olisi syytä laittaa jäitä hattuun ja käydä rakentavaa keskustelua siitä, millä konkreettisilla keinoilla voimme parantaa työllisyyttä, estää harmaan talouden rehottamista ja työntekijöiden hyväksikäyttöä sekä parantaa ulkomaisten työntekijöiden oikeusturvaa.

Työehtojen valvonta ei toimi nykyisillä niukoilla resursseilla ja siihen pitää saada lisää voimavaroja. Lisäksi on mietittävä muutoksia muun muassa tilaajavastuulakiin, jotta voimme aiempaa paremmin ehkäistä alipalkkausta, ihmiskauppaa ja työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja, Twitter @ElorantaJa

KOMMENTERA OCH DISKUTERA

3 kommentarer
Tytti Tuppurainen lägg till kommentar
15.09.2017 19:29

Kiitos asiallisesta kommentista lakialoitteeseen! Työvoiman saatavuusharkinnan poisto ei mullistaisi Suomen työmarkkinoita. Sitä ei tietenkään perustella erityisasiantuntemuksen saamisella. Sille on omat säädöksensä. Kyseessä olisi tavallisia töitä tekevistä tavallisista ihmisistä. Saatavuusharkinnan poisto nostaisi Suomen työllisyysastetta ja loisi lisää kulutuskysyntää. Täällä asuvien työllistyminen on tietysti aina ensisijaista, mutta on kuitenkin tunnustettava realiteetit. Suomalaiset ikääntyvät. Etenkin matalapalkka-aloilta työttömäksi jääneissä on paljon heitä, joita ei saada eikä voi vaatiakaan rientämään kasvukeskusten avoimiin työpaikkoihin. Valintaa ei tehdä täällä asuvien tai tänne tulevien välillä, vaan työtä joko syntyy tai sitten ei. Ruotsi esitetään varoittavana esimerkkinä saatavuusharkinnan poistamisesta. Väitetään, että palkkoja on poljettu ja tulijoita on käytetty hyväksi. Yksilötasolla on varmasti ollut ongelmia. Kuitenkin Ruotsin palkkataso on jatkanut tasaista kasvua. Myös Suomen mallilla on varjopuolensa: tietylle työnantajalle luvan saanut ei voi helposti hakea muita töitä, jolloin neuvotteluasema on hatara. On hyvä katsoa nykyisiä EU:n työmarkkinoita. Esimerkiksi Bulgariassa keskipalkka on noin seitsemäsosa Suomen tasosta, mutta Suomeen tulijoita ei ole tungokseksi asti. Bulgarialaisten vaikutus Suomen palkkatasoon on olematon, alalla kuin alalla. Virolaisten palkka on kolmasosa meikäläisestä ja tulijoita on jo monella alalla. Mitä tästä voi oppia? Etäisyys – maantieteellinen ja kulttuurinen – vaikuttaa, eivät vain palkkaerot. Vuonna 2016 saatavuusharkinnalla torjuttiin reilu tuhat tulijaa. Kyseessä on promilleluokan muutos koko työvoiman määrään suhteutettuna. Työelämän pelisääntöihin vaikuttavat muut asiat kuin työvoiman saatavuusharkinta. Työsuojeluun osoitettavat riittävät voimavarat, työehtosopimusten yleissitovuus ja ammattiliittojen kanneoikeus takaisivat nykyistä tasaisemman pelikentän.

15.09.2017 19:29
Tomi Peltonen lägg till kommentar
16.09.2017 13:18

Tarkentaisin nyt tuota rajausta, kun se on vieläkin hieman väärin. Eli saatavuusharkinta tosiaan koskee myös asiantuntijoita, mutta ei erityisasiantuntijoita ja tiettyjä muita tehtäviä, jotka on listattu Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla. Lista tehtävistä, joihin saatavuusharkintaa ei sovelleta, löytyy täältä: http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyontekijat_ja_tyonteko Saatavuusharkinnan poistamisella saadaan Suomeen työtä tekeviä henkilöitä, jotka voivat tulla paikkaamaan maamme kärsimää kestävyysvajetta kantaväestön vanhentuessa ja huoltosuhteen heikentyessä. Tutkimustulokset eivät myöskään tue yleistä pelkoa siitä, että työperäisen maahanmuuton kasvattaminen lisäisi työttömyyttä ja, kuten Tytti jo aiemmin kirjoitti, myös tuolla esimerkkinä käytetyssä Ruotsissa palkkojen kehitys on positiivista ja liittojen neuvottelemat korotukset ovat toistuvasti Suomea korkeammalla tasolla. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö mallissa olisi riskejä. Työperäisessä maahanmuutossa on keskusteltava mielestäni ensisijaisesti nyt siitä, miten liitot saisivat paremmin tietoonsa saapuvan työvoiman työehdot, jottei työperäistä maahanmuuttoa käytetä työehtojen polkemiseen. Saatavuusharkinnan poistaminen ei sitä automaattisesti tarkoita, mutta vaatii liitoilta aktiivista otetta työehtojen valvontaan myös saapuvien työntekijöiden kohdalla.

16.09.2017 13:18
Lasse Matilainen lägg till kommentar
15.10.2017 10:48

Tytti Tuppuraisen ja Tomi Peltosen luottamus sellaisiin työelämän turvaverkkoihin, kuin Aluehallintovirastojen vastuulla oleviin työsuojelutarkastuksiin ja valvontaan, ei perustu reaalimaailmaan. AVI ehtii tutkia saamistaan ilmoituksista ehkä puolet ja jättää jopa vakavia työsuojelurikoksia selvittämättä tai korkeintaan "opastaa" työnantajaa. Myös työehtosopimusten yleissitovuus näyttää olevan kiistanalainen asia, koska työtuomioistuin saattaa tempaista työntekijöiltä maton alta vetämällä vessasta alas työehtosopimusneuvotteluissa sovitun yleisessitovuuden. Siihen ei voi luottaa. Tuppuraisen ja Peltosen optimismi lisääntyvistä valvontaresursseista ei perustu mihinkään faktaan, eikä varsinkaan realismiin (myös SDP:n) menneen ja varsinkaan tämän päivän politiikan suhteen. Olen toisaalta tyytyväinen Tuppuraisen sekä nyt myös Anna Kontulan ulostuloihin, koska nyt oikeissa töissä työskentelevät ihmiset saavat ajoissa tietoa "työväen puolueiden" edustajien realiteettien tajusta ja arvomaailmoista ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

15.10.2017 10:48