Hallituksen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi jäävät niukoiksi

KESTÄVÄ KEHITYS
KÖYHYYS
TASA-ARVO
GLOBALISAATIO
KOULUTUS
Blogg: Uusi kulma | Skribent: Pia Björkbacka | 14.02.2017 13:23

Hallituksen selonteko YK:n kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanosta käsitellään eduskunnassa 15. helmikuuta. Toimeenpano-ohjelman päämääränä on hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi vuoteen 2030 mennessä. Myös yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osaamisen edistäminen kuuluvat ohjelman tavoitteisiin.

YK hyväksyi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman vuonna 2015. Ohjelman pitäisi velvoittaa Suomea ja muita maita edistämään kestävää kehitystä pitkäjänteisesti. Valitettavasti Sipilän hallituksen toimet tavoitteen edistämiseksi näyttävät selonteon perusteella jäävän niukoiksi.

Agenda 2030 -ohjelma pyrkii kääntämään globaalin kehityksen uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet sekä talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tavoitteena on myös äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta.

Hallituksen selonteko tunnistaa hyvin Suomen keskeiset haasteet, kuten eriarvoisuuden kasvun, työmarkkinoiden polarisoitumisen ja elinikäisen oppimisen puutteet. Hallitus toteaa selonteossaan, että Suomen pitää panostaa köyhyyden vähentämiseen, ihmisten toimeentulon turvaamiseen, yhdenvertaisiin hyvinvointi- ja työvoimapalveluihin sekä osaamiseen. Työllistämistoimia pitää hallituksen mukaan suunnata erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eli pitkäaikaistyöttömille ja nuorille.

Hallituksen leikkaukset ristiriidassa tavoitteiden kanssa

Sipilän hallitus on kuitenkin valinnut Agenda 2030 -ohjelman kansallisen toimeenpanon ensisijaiseksi lähtökohdaksi hallitusohjelman tukemisen. Sen vuoksi hallitus on supistanut ohjelman keston vain kolmeen vuoteen.

Hallituksen selonteko osoittaa myös, että suunnitellut toimenpiteet eivät kaikilta osin tue ohjelman painopisteitä. Tämä koskee erityisesti tavoitetta yhdenvertaisesta, tasa-arvoisesta ja osaavasta Suomesta, jonka toteuttamisen lähtökohdaksi hallitus on valinnut selkeästi talouden kestokyvyn vaalimisen sosiaalisen kestävyyden sijaan.

Esitykset palkansaajien ja yksinyrittäjien köyhyyden vähentämiseksi olisivat olleet tervetulleita.

Eduskunnalle annettu selonteko lähinnä toistaa hallituksen omia kärkihankkeita, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ja ammatillisen koulutuksen reformia. Lisäksi selonteossa mainitaan nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan ja työvoimapalvelujen muuttaminen kasvupalveluiksi.

Näille kaikille on yhteistä se, että hallitus on ennen "kehittämistä" vähentänyt tai päättänyt vähentää toimien määrärahoja. Palvelujen laadun parantaminen on vaikeaa, kun sekä toiminnan rahoitus että henkilöresurssit supistuvat koko ajan.

Agenda 2030 -toimenpide-ohjelma ei tarkastele koulutusta ja kasvatusta kokonaisvaltaisesti vaan viittaa niihin hajanaisesti. Esimerkiksi koulutusta koskevat todelliset toimenpiteet puuttuvat selonteosta täysin; esiin nostetaan vain hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi. Valinta on epäonnistunut, koska ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on reformin yhteydessä leikattu neljäsosa pois.

Sama sopeutuslogiikka koskee selonteossa todettuja nuorisotakuun ja aikuiskoulutuksen tarpeita. Sipilän hallitus on varannut nuorisotakuuseen kymmenen miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana, kun viime hallituskaudella takuuseen annettiin 60 miljoonan euron vuotuinen määräraha. Uudelleen- ja täydennyskoulutusta nykyhallitus on vaikeuttanut muun muassa aikuiskoulutusrahaa leikkaamalla.

SAK olisi toivonut Agenda 2030 -ohjelman kansallisten toimenpiteiden keskiöön ihmisten hyvinvoinnin edistämisen. Esimerkiksi toimenpide-esitykset palkansaajien ja yksinyrittäjien köyhyyden vähentämiseksi olisivat olleet tervetulleita.

Kestävä kehitys osaksi lainsäädännön valmistelua

Hyvääkin hallituksen selonteosta löytyy. Esimerkiksi esitykset osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistämiseksi tukevat Agenda 2030 -ohjelman tavoitetta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osaamisen parantamisesta. Samaan tähtäävät hallituksen esitykset maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi ja eri väestöryhmien asunto-olojen kohentamiseksi.

Agenda 2030 -selonteon parasta antia ovat toimenpiteisiin liitetyt keskeiset politiikkaperiaatteet. Periaatteita ovat pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus, johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus sekä omistajuus ja osallisuus.

Politiikkaperiaatteiden mukaisesti hallitus esittää uuden seuranta- ja arviointijärjestelmän luomista. Kestävän kehityksen edistäminen otetaan selonteon mukaan osaksi hallituksen vuosikertomusta. Vuosittain järjestetään myös keskustelutilaisuus kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta.

Uusi seuranta- ja arviointijärjestelmä tuo kestävän kehityksen osaksi lainsäädännön ja budjetin valmistelua. Se antaa lisäksi työmarkkinajärjestöille ja muille kansalaisjärjestöille mahdollisuuden osallistua kestävän kehityksen edistämiseen valmistelussa. Kestävän kehityksen ohjelma olisi kuitenkin sidottava budjettivalmisteluun vieläkin tiiviimmin mitä hallitus selonteossaan esittää.

Kirjoittaja työskentelee SAK:ssa elinkeinopoliittisena asiantuntijana.

KOMMENTERA OCH DISKUTERA

0 kommentarer