Bonnin ilmastokokous ei saa jäädä välikokoukseksi

KANSAINVÄLISET ASIAT
ELINKEINOPOLITIIKKA
Blogi: Uusi kulma | Kirjoittaja: Pia Björkbacka | 07.11.2017 14:55
SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka.

Saksan Bonnissa alkoi maanantaina kaksi viikkoa kestävä Fidzin isännöimä YK:n 23. ilmastokokous. Sen merkitystä on vähätelty ennakkoon ja siirretty paineita vuonna 2018 Puolan Katowicessa pidettävään ilmastokokoukseen, jonka alla hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee raporttinsa maapallon ilmaston 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista.

Puolassa tarkastellaan ensi vuonna myös virallisesti ensimmäistä kertaa YK:n jäsenmaiden annettujen päästövähennyssitoumusten riittävyyttä suhteessa tärkeään tavoitteeseen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden asteen. 

Jos Bonnista todellakin tulee pelkkä välikokous, jossa ei edetä Pariisin sopimuksen säännostossa, niin meillä on vakavia ongelmia. Pariisin ilmastosopimus on vahvasti seuranta- ja raportointisopimus ja siksi sen säännöt ovat onnistumisen kannalta erittäin keskeisiä.

Näistä säännöistä pitäisi sopia vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia onkin todennut, että jotta tässä onnistutaan, jo Bonnissa on päästävä hyvään alkuun.

Käytännössä Bonnista kotiin tuomisina pitäisi olla luonnos Pariisin sopimuksen säännoiksi. Niin sanottu välikokous on siis välttämättömyys globaalissa ilmastopolitiikassa edistymiselle.

Palkansaajien päätavoitteet Bonniin

Bonnin ilmastoneuvotteluissa pitää sopia konkreettisista, ennen vuotta 2020 tehtävistä päästövähennysaloitteista. Pariisin sopimuksen kunnianhimon tasoa on nostettava ja ymmärrettävä ilmastotoimien työllistämispotentiaali paremmin.

Niin sanotun "Vuoden 2018 Talanoa-vuoropuhelun" tavoitteena pitää olla, että jäsenvaltiot lisäävät kansallisia ilmastotoimiaan. Tämä on oleellista siksi, että Talanoa-vuoropuhelu luo pohjan Pariisissa sovitulle 5 vuoden välein tehtävälle tarkastelulle, jolla varmistetaan että maiden luvatut ilmastotoimet pitävät maapallon lämpenemisen alle kahdessa asteessa. 

Ay-liikkeelle on lisäksi tärkeää, että jäsenvaltiot eivät keskittyisi arvioimaan pelkästään Pariisin sopimuksen päästötavoitteen täyttymistä näissä viiden vuoden välein tehtävissä tarkasteluissa.

Pariisin sopimuksen osalta pitäisi seurata säännöllisesti myös sitä, miten valtiot ovat sitoutuneet ja edistyneet mm. ihmisoikeusasioissa.

Lisäksi tiede ja reiluus pitää huomioida kaikissa ilmastopoliittisissa toimissa ja päätöksissä. Luvattu 100 miljardin dollarin ilmastoraha on toimitettava. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on tuettava.

Bonnissa on päätettävä selkeästi tavoista, joilla vuoteen 2020 mennessä 100 miljardiin kasvava vuosittainen ilmastorahoitus toimitetaan kehitys-ja kehittyville maille. Tärkeää on päättää myös siitä, miten rahoitus jatkuu vuoden 2020 jälkeen.

Myös oikeudenmukainen siirtymä (Just transition) vähähiiliseen yhteiskuntaan on turvattava työntekijöille ja niille yhteisöille, jossa he asuvat. Kokouksessa on lujitettava Pariisin sopimuksen sääntöjä oikeudenmukaisen siirtymän osalta.

Erityisesti on löydettävä selkeä suunta sille, miten oikeudenmukainen siirtymä sisällytetään kunkin maan kansallisiin energia- ja ilmastostrategioihin. Vähintäänkin niissä pitäisi arvioida ilmastopolitiikan työllisyysvaikutukset. 

Suomen odotukset Bonnin ilmastokokoukselle

Osallistun tänä vuonna palkansaajien edustajana Bonnin ilmastoneuvotteluihin Suomen virallisessa delegaatiossa, jota johtaa ensimmäisen viikon pääneuvottelija Outi Honkatukia ja toisen viikon ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Suomi haluaa, että EU on edelläkävijä ilmastopolitiikan toimeenpanossa. Käytännössä kyse on siitä, että EU:n osuus globaaleista päästöistä pienenee edelleen. On kuitenkin erittäin tärkeää saada myös muut maat EU:n kanssa samalle päästöjen vähentämisen polulle.

Maapallon lämpötilan nousun pysäyttäminen edellyttää toimia kaikilta mailta. Kaikkien osapuolten on toteutettava jo sovitut ilmastotoimet.

Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa tai pysäyttää. Niinpä Suomi ja EU ovat sitoutuneet kaikkien Pariisin sopimuksen elementtien toimeenpanoon ja yhteistyöhön kaikkien osapuolten kanssa.

Bonnissa on edettävä Pariisin sopimuksen sääntöjen luomisessa. Säännöstöstä on saatava läpinäkyvä kehikko, jonka avulla on mahdollista vertailla päästövähennystavoitteita ja varmistaa kaikille maille yhteinen raportointi ja seuranta.

Myös 5-vuotisarvioinnin luomisessa on edettävä siinä, miten arviointi tehdään ja kuinka kunnianhimoinen siitä tulee. Tässä on saatava tuloksia ainakin sisällön, rakenteen ja aikataulun osalta.

Suomen tavoitteet ovat kannatettavia, vaikkei niissä erikseen oikeudenmukaista siirtymää mainitakaan. On kuitenkin erittäin positiivista, että Suomi haluaa neuvotella kaikkein kassa.

Suomi myös tunnustaa tarkkailija-toimijoiden merkityksen ilmastopolitiikan tekemisessä ja toimissa poikkeuksellisen hyvin. Suomen delegaatio on Bonnissakin poikkeuksellisen laaja. Mukana on työmarkkinajärjestöjen lisäksi runsaasti kansalaisjärjestöjen ja tiedeyhteisön edustajia.

Pia Björkbacka

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija

 

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia

Kirjoittajat

Antila Juha
Antila Juha
Kehittämispäällikkö, SAK
Björkbacka Pia
Björkbacka Pia
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Bergholm Tapio
Bergholm Tapio
Erikoistutkija, SAK
Eloranta Jarkko
Eloranta Jarkko
Puheenjohtaja, SAK
Glantz Tuuli
Glantz Tuuli
Sosiaalipoliittinen asiantuntija, SAK
Haapakoski Jukka
Haapakoski Jukka
Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö
Harjula Eija
Harjula Eija
Järjestöpäällikkö, SAK
Hellsten Jari
Hellsten Jari
Lakimies, SAK
Heinikoski Mikko
Heinikoski Mikko
Koulutusasioiden päällikkö
Hievanen Sauli
Hievanen Sauli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Huutola Matti
Huutola Matti
Järjestöjohtaja, hallituksen vpj., SAK
Jouhki Hannu
Jouhki Hannu
Johtaja, SAK
Juntunen Riitta
Juntunen Riitta
Tutkimusasiantuntija, SAK
Järvinen Harri
Järvinen Harri
Yhteyspäällikkö, SAK
Kallinen Kaija
Kallinen Kaija
-
Knape, Rina
Knape, Rina
Kesäduunari-infon päivystäjä 2015
Kokko Ismo
Kokko Ismo
Työehtoasiantuntija, SAK
Korhonen Auli
Korhonen Auli
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK
Koskinen Mikko
Koskinen Mikko
-
Koskinen Timo
Koskinen Timo
Päälakimies. SAK
Kuusisto Aleksi
Kuusisto Aleksi
-
Kyntäjä Eve
Kyntäjä Eve
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK
Laukkanen Erkki
Laukkanen Erkki
-
Laukkanen Jari
Laukkanen Jari
Opinto-ohjaaja, Pataluodon koulu
Lehmussaari Merja
Lehmussaari Merja
-
Lehto Anu-Tuija
Lehto Anu-Tuija
Lakimies, SAK
Lehto-Komulainen Katja
Lehto-Komulainen Katja
-
Lyly Lauri
Lyly Lauri
-
Metsämäki Janne
Metsämäki Janne
-
Murto Katarina
Murto Katarina
-
Niemi Petri
Niemi Petri
Opinto-ohjaaja, Puropellon koulu
Näätsaari Sinikka
Näätsaari Sinikka
Sosiaaliasioiden päällikkö, SAK
Perimäki Raili
Perimäki Raili
Työympäristöasiantuntija, SAK
Rasinaho Kirsi
Rasinaho Kirsi
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, SAK
Ristelä Pekka
Ristelä Pekka
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Rönni-Sällinen Annika
Rönni-Sällinen Annika
Johtaja, SAK
Siekkinen Saana
Siekkinen Saana
Työelämäasioiden johtaja, SAK
Tanska Minna
Tanska Minna
Lakimies, SAK
Tiensuu Alli
Tiensuu Alli
Korkeakouluharjoittelija, SAK
Tukiainen Matti
Tukiainen Matti
Työ- ja elinkeinojohtaja, SAK