Yhteiskuntasopimus vol3.0

SOPIMINEN
Blogi: Palkkatyöläiset | Kirjoittaja: Jukka Hämäläinen | 10.09.2015 09:30
4

Suomalaisilla on hirvittävä tarve ja halu sopia asioista, mutta heillä on myös hirvittävän suuri tarve kokea oikeudenmukaisuutta. Viime päivinä palkansaajat ovat saaneet kuulla maan hallitukselta sellaista sanelupolitiikkaa, ettei moista ole koettu nykyaikaisessa länsimaisessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa aiemmin.

Rajuja heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin sisältävän pakkolain valtiovarainministeri Stubb (Kok.) ehti jo nimeämään yhteiskuntasopimus vol2.0:ksi. Tosin tällä sanelulla on vielä vähemmän tekoa sopimisen kanssa kuin moottorisahalla kultakalan kanssa.

On perätty vaihtoehtoja ay-liikkeeltä, vaikkakaan niitä ei ole haluttu tosissaan ja aidosti edes kuulla. Haluankin nyt esittää jonkinlaisen vaihtoehtomallin.

Ihan aluksi perutaan hallituksen sanelemat pakkokeinot tai ellei se onnistu, niin ryhdytään sorvaamaan tulevia työehtosopimuksia seuraavasti;

Perustuntipalkka määritetään siten, että normaalisti arkipäivältä esim. 15 € tunnilta, mutta sunnuntaisin ja arkipyhisin perustuntipalkka on 25 % korkeampi, eli esimerkkitapauksessa 18,75 euroa. Tämän lisäksi maksetaan uuden lain sallima maksimi pyhälisä eli 75%, jolloin päästään palkassa nykyiselle tasolle.

Sama toteutetaan tietenkin ylitöiden kohdalla, jolloin ylitöistä maksetaan 50 % korkeampaa perustuntipalkkaa, jonka päälle maksetaan lain sallima 50 % ylityölisä.

Arkipyhistä poistuvien Loppiaisen ja Helatorstain paikalle nimetään Laskiaistiistai ja Aleksis Kiven päivä 10.10.

Työnantaja kerää rahaston, josta maksetaan sopimuksen mukaisesti ensimmäinen sairauspoissaolopäivä kokonaan, seuraavilta yhdeksältä 20 % ja sen jälkeen taas x päivää kokonaan erikseen sovitun mukaan. Loput hoituvat lainkirjaimen mukaan. Näin ollaan edelleen nykyisessä tilassa.

Julkisen sektorin palkkoja nostetaan menetettyjen lomapäivien verran, jolloin menetetty lomaoikeus kompensoituu rahalla. Työntekijällä on oikeus pitää nykyistä vastaava määrä lomaa halutessaan ja lomakorvaukset maksetaan palkankorotusosasta.

Hallitus voi halutessaan luopua työnantajia koskevista, uudessa lakiesityksessään määrittelemistä toimenpiteistä.

Vastineeksi tästä kaikesta, työntekijäjärjestöt perivät X,x % yhteiskuntamaksua, joka kohdennetaan työntekijäjärjestöjen määrittämällä tavalla suomalaista vientiteollisuutta ja talouskasvua tukeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joilla luodaan maailmanmarkkinoilla menestyviä innovaatioita ja tuotteita. Lisäksi voidaan kerätä vielä rinnalla tai vaihtoehtoisesti X,x % yhteiskuntamaksua, joka kohdennetaan valtionvelan tasapainottavaan hoitoon.

Toki yhteiskuntamaksua voidaan kohdentaa muutoinkin, mutta pääasia on että maksaja eli suomalainen duunari päättää loppujen lopuksi miten raha käytetään. Nykyisen hallituksen toimenpiteillä rahat löytyvät melkoisella todennäköisyydellä suurpääomien taskuista ja veroparatiisisaarilta.

Tässäpä yksi vaihtoehto yhteiskuntasopimukseksi. Putous-sketsihahmo Samppa Linnan sanoin "saa käyttää, mutt ei ol pakko".

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

4 kommenttia
Makkonen kommentoi
19.09.2015 10:37

Eli vieläkään ei ole oivallettu, että raha on loppu. Loppu. Slut. Finito. Raha ei tule pankkiautomaatista.

19.09.2015 10:37
Kehitys_kunniaan kommentoi
22.09.2015 11:39

Tavallisen työntekijän näkökulmasta SAK:n toiminta ihmetyttää. Tämä kolummi kuulostaa aivan siltä kuin "onks pakko maksaa veroa jos ei haluu". En näe hallituksen toiminnassa mitään väärää ja se, että se on ennennäkemätöntä, on juuri erityisen hienoa. Heidän on pakko puuttua tilanteeseen, koska muuten Ay-liike ei aio tehdä asian hyväksi mitään ja asioita vaan vatuloitaisiin vuosikaupalla. HERÄTKÄÄ; meillä ei ole pitkiin neuvotteluihin enää aikaa. Luulette ehkä ehdottavanne nyt jotain, mutta ainakaan minulle se ei ole mikään ehdotus, että jatketaan epämääräisiä neuvotteluja ja otetaan ihan kaikki asiat pöydälle. Teiltä odotetaan nyt vastaehdotusta hallituksen selkeään toimenpidelistaan. Jos se ei onnistu, niin turha syyttää siitä muita.

22.09.2015 11:39
Jaakko kommentoi
23.09.2015 13:34

Makkoselle tiedoksi, että raha ei ole loppu. EKP voi halutessaan lisätä rahan määrää taloudessa ja on myös niin tehnyt. Mihin tämä raha on päätynyt, se on se kysymys. Sanontakin kuuluu "follow the money" eli jos haluat selvittää jonkin asian, niin seuraa rahan liikkeitä.

23.09.2015 13:34
Automaatioindeksi kommentoi
13.03.2016 16:21

Noille lupauksille työpaikoista pitäis saada jonkinlaista näyttöä pelkän puheen sijaan. Mielestäni tuonne yhteiskuntasopimuksen mittareihin pitäs saada "pikkusormi" jolla voidaan vuosittain turvata edes vähän Ek:n asettamia "pakko"....ja..-lakeja. Automaatioindeksillä voitais yrityskohtaisesti mitata kunkin yrityksen palkkaamia ja irtisanomia työpaikkoja ja kyseinen indeksi vaikuttais yrityksen saamiin vähennyksiin (suhteella jossa työntekijälläkin säilyisi edes vähennyskelpoinen "raudan" arvo): Indeksille luotaisiin jokin neutraali- perustaso josta lähdettäis liikkeelle (Verottaja kyllä osaa käyttää harkintaa ainakin tavallisen veronmaksajan kohdalla). Indeksin määritystä varten voitais muodostaa erillinen toimikunta, koostuen eri työntekijä ja työnantajatahoista. Indeksin vuosittaiseen yrityskohtaiseen määritykseen jättää 50 %-hyvitysosa joka toimivassa yrityksessä osoitetaan kyseiselle yritykselle (kohtelu suosisi erityisesti pienyrityksiä joissa vähän työntekijöitä) LIsäksi nämä tuet (Bio ym...)jopa valtionkin maksamat mahdolliset tuet vaikuttaisi tuohon indeksiin (vähennysten kautta) ja yrityksen mahdollisessa loppumisessa erityisesti konkurssissa voitaisiin tuonkin hyvitysosan kanssa laittaa tuki takaisinmaksuun (nämä kaikki ei tietenkään yksi yhteen suhteessa mutta osaksi kuitenkin) eli yrityksestä päältä perintään. Tämmösiä karkeita ajatuksi täältä Kannonkoskelta, kun hiljastakin miestä alkaa v....enyttää.

13.03.2016 16:21