Verotorakoiden esiinmarssi

VEROTUS
ELINKEINOPOLITIIKKA
TALOUS
TULONJAKO
Blogi: Jakovara | Kirjoittaja: Ilkka Kaukoranta | 22.09.2017 13:27

EK:n torstaina julkistamista verolinjauksista osaa voidaan hyvällä syyllä kutsua verotorakoiksi. Verotorakka on idea, joka ei suostu kuolemaan, vaikka asiantuntijat ovat arvioineet sen huonoksi jo useaan kertaan. EK:n eilen julkaisema Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma oli pullollaan tällaisia ehdotuksia.

On hyvä, että EK herättää keskustelua veropolitiikasta ja seuraavan vaalikauden tavoitteista. Osa EK:n esityksistä on ihan hyviäkin ja moni on sellainen, josta voi perustellusti olla montaa mieltä.

Sen sijaan tällaisten monta kertaa tyrmättyjen ja huonoksi todettujen ajatusten toistuva esittäminen ei vie keskustelua eteenpäin. On kaikkien kannalta turhauttavaa, kun asiantuntijoiden monta kertaa tallomat verotorakat palaavat aina politiikan asialistalle. Jos pitää esittää huonoja ehdotuksia, miksei edes uusia sellaisia?

”Pienten” osinkojen verovapaus

EK esimerkiksi esittää listayhtiöiden osakkeista saadut osingot ja luovutusvoitot verovapaiksi 1 500 euroon asti. Ajatuksena on kannustaa kansankapitalismiin ja osakesäästämiseen. Ehdotus on pahimman sortin veropopulismia. Ehdotus on ehkä intuitiivisesti houkutteleva ja tavallista kansaa kosiskeleva, mutta tarkemman pohdinnan jälkeen varsin huono.

Ongelmia on lukuisia. Voisin listata ne toki (tuloerojen kasvaminen, verotuksen neutraalius, toimeenpanon monimutkaisuus erityisesti kansainvälisissä tilanteissa, jne.), mutta sen teki paljon perusteellisemmin Valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijaryhmä kevään raportissa: ”Työryhmä katsoo, ettei pienten osinkojen verovapaudella voida saavuttaa sille asetettuja tavoitteita, eikä verovapautta tämän vuoksi ole perusteltua ottaa käyttöön.” Tyhjentävät perustelut löytyvät raportista sivuilta 109–111.

EK:n asiantuntijat ovat toki tutustuneet asiantuntijaryhmän raporttiin ja varmasti tietävät ehdotuksen ongelmakohdat. Silti tämä verotorakka nostetaan esiin kosiskelemaan kansaa ja pehmentämään toimenpideohjelman julkikuvaa.

First North -yhtiöiden osinkoverotuksen keventäminen

EK esittää myös pörssin päälistan ulkopuolisten First North -yhtiöiden osinkoverotuksen keventämistä. First North on lähinnä pienemmille yrityksille tarkoitettu vaihtoehtoinen markkinapaikka osakekaupankäynnille.

Ajatuksena on madaltaa listautumiskynnystä keventämällä First North -yhtiöiden osinkoverotus samalle tasolle kuin listaamattomilla yhtiöillä. Tämäkin on esitys, jota verotuksen asiantuntijaryhmä keväällä käsitteli perusteellisesti ja totesi huonoksi.

Asiantuntijaryhmä totesi, että listautumiskynnys on ongelma, mutta uuden erityisen verohuojennuksen luominen on väärä tapa korjata se. First North -yhtiöiden osinkoverotuksen keventäminen ei poistaisi listautumiskynnystä, vaan pelkästään siirtäisi sen First North -listan ja pörssin päälistan väliin. Tarkemmat perustelut raportissa sivuilla 103–108.

Asiantuntijatyöryhmän suosima tapa madaltaa listautumiskynnystä olisi uudistaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus. Samaan johtopäätökseen päätyivät Etlan ja VATT:n tutkijat vuosi sitten.

Tässäkin asiassa EK sivuuttaa juuri valmistuneet perusteelliset selvitykset ja esittää huonoksi todettua ratkaisua. Syy lienee se, että asiantuntijoiden suosima tapa madaltaa listautumiskynnystä kiristäisi varakkaiden yrittäjien verotusta ja pienentäisi tuloeroja. Se ei tietenkään pääoman edustajille käy.

Perintöveron keventäminen ja poistaminen

Ehkä pöyristyttävin EK:n esityksistä oli perintöveron keventäminen ja sen poistaminen asteittain kokonaan. Tälle rikkaita suosivalle politiikalle ei löydy perusteita, jos tavoitteena on työllisyys ja koko Suomen menestys.

EK:n argumentaatio lähtee yritysten jatkuvuuden turvaamisesta ja perheyrittäjien portfolioyrittäjyyden tukemisesta. EK pyrkii esittämään, että rikkaille suvuille kasaantuvat pääomat eivät itseasiassa olekaan pelkästään rahasukujen vaan koko Suomen etu.

Ajatus perintöveron haitallisuudesta ei saa tukea tutkijoilta ja puolueettomilta asiantuntijoilta. Pari vuotta sitten valmistunut VATT Policy Brief perustelee hyvin, mihin perintöveroa tarvitaan. Se on hyvä vero sekä verotuksen aiheuttamien hyvinvointitappioiden että mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisen kannalta.

Myös Martti Hetemäen vetämä verotuksen kehittämistyöryhmä päätyi jo vuonna 2010 samaan lopputulemaan: perintövero on hyvä vero ja sen progressiivisuus on perusteltua. Perheyrittäjien saamista sukupolvenvaihdosten verohuojennuksista työryhmä totesi osuvasti: ”taustalla ei liene kansantaloudellinen tai elinkeinopoliittinen tarve vaan enemmänkin omistajavanhempien tarve.”

Tämäkin aihe on asiantuntijoiden toimesta monta kertaa kaluttu läpi ja hyviä perusteita perintöveron poistamiselle ei ole löytynyt.

Ilkka Kaukoranta
SAK:n pääekonomisti
@ikaukora

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

0 kommenttia