Perustulo: kallis, turha tai kauhea

SOSIAALITURVA
Blogi: Jakovara | Kirjoittaja: Ilkka Kaukoranta | 16.05.2012 12:13
17

Perustulokeskustelu velloo päämäärättömästi eteenpäin. Argumentit menevät ikävästi ristiin, koska eri osapuolet puhuvat aivan eri asioista. Perustulon vastustamisen tekee erityisen vaikeaksi sen, etteivät perustulon kannattajat ilmeisesti tiedä tai halua kertoa minkälaista perustuloa he kannattavat.

Eri perustulomalleilla on omat puolensa. Yhteistä niille on kuitenkin se, että jokainen on huono.

Perustulomallit voi jaotella kolmeen kategoriaan:

  1. Tuhottoman kalliita, "massit massoille" -malleja, joissa laitetaan yli tonni jokaisen tilille kuukausittain.
  2. Turhia, esimerkiksi Soininvaaran malli, joissa perustulo on niin pieni, että sen rinnalla pitää säilyttää asumistuki, toimeentulotuki, syyperusteinen työttömyysturva, vanhempainetuudet, yms.
  3. Köyhiä kepittäviä malleja, eli sellaisia joissa nykyinen kattava sosiaaliturva korvataan pienellä perustulolla.

Mikään yksittäinen argumentti ei todista näitä kaikkia malleja vääriksi, mutta mitään näistä malleista ei hyvinvointivaltion puolustaja voi kannattaa.

Perustulo on mahdottoman kallis

Ensimmäisen perustulotyypin vika on yksinkertaisesti se, että se tulisi mahdottoman kalliiksi. Toki olisi kiva jos valtiolla olisi varaa maksaa kaikille tonnin kansalaispalkka, mutta tosissaan tällaista ei voi esittää ennen kuin Suomesta löytyy esimerkiksi massiiviset öljyvarannot joiden tuloilla se rahoitettaisiin. Tonnin perustulo työikäisille maksaisi noin 35 miljardia euroa, eli kolme kertaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan nykyiset menot tai kaksi kolmasosaa valtion kaikista menoista. Tällaisessa perustulossa ei ole mitään realismia.

Perustulo epäonnistuu tavoitteissaan

Toinen perustulotyyppi olisi realistisempi. Esimerkiksi neljän sadan euron perustulo olisi jo mahdollinen, vaikka toki sellaisenkin rahoittaminen edellyttäisi merkittävää verojen nostoa. Vihreiden laskelmien mukaan veroaste pitäisi nostaa 48 prosenttiin tällaisessa mallissa. Se tarkoittaisi merkittävää rajaveron nostoa, eli ansaitusta palkasta jäisi entistä vähemmän käteen.

Tällainen perustulo olisi kuitenkin niin pieni, ettei se riittäisi korvaamaan nykyistä perusturvaa kokonaisuudessaan. Sen takia esimerkiksi vihreiden perustulomallissa säilytetään valtaosa nykyisestä perusturvasta. Asumistuki, toimeentulotuki, syyperusteinen työttömyysturva ja vanhempainetuudet säilyisivät edelleen. Tämä on tietysti väistämätöntä jos halutaan tosissaan pitää huolta vähäosaisista.

Nykyään esimerkiksi yksinäisen työttömän perusturva on noin tuhat euroa (peruspäiväraha ja asumistuki yhteensä) ja kahden lapsen yksinhuoltaja saa lapsilisän lisäksi erilaista perusturvaa (kotihoidon tukea, asumistukea, elatustukea ja toimeentulotukea) melkein 1 700 euroa. Jotta heidän tulonsa eivät perustulon myötä romahtaisi, on välttämätöntä säilyttää myös syyperusteisia lisäetuuksia erityisryhmille. Näiden lisäetuuksien hallinnointi edellyttää kaikkea sitä samaa byrokratiaa ja kyttäystä josta perustulolla oli tarkoitus päästä eroon. Lisäetuuksien yhteensovitus palkkatulojen kanssa aiheuttaa juuri niitä samoja tuloloukkuja joista perustulolla oli tarkoitus päästä eroon.

Lopputuloksena olisi siis uusi hallinnollinen häkkyrä jolla käytännössä korvattaisiin lähinnä opintotukea ja kotihoidon tuki. Perustulon varsinaisissa tavoitteissa malli epäonnistuu täysin. Työn kannustavuus ja byrokratia säilyisivät syyperusteisten lisätukien takia ennallaan. Perustulon rahoittamiseksi veroasteita pitäisi nostaa, jotta työssäkäyvien perustulot saadaan verotettua pois.

Mitään katastrofia tällainen malli tuskin aiheuttaisi, mutta vaikea siitä on keksiä myöskään mitään hyviä puolia.

Perustulo kepittää köyhiä

Kolmas perustulomalli on siitä poikkeuksellinen, että sen toteuttaminen ei maksaisi tuhottomasti ja se parantaisi aidosti työn kannustavuutta sekä vähentäisi työn vastaanottamiseen liittyvää byrokratiaa. Jos korvataan kaikki nykyiset perusturvaetuudet alhaisella perustulolla, päästään näihin tavoitteisiin. Tämä on ilmeisesti se malli, jota Kokoomuksen piirissä esimerkiksi Lasse Männistö kannattaa.

Tämän mallin vika on tietysti se, että siinä neljän sadan euron kansalaispalkalla korvattaisiin yllä mainitun yksinäisen työttömän tuhannen euron perusturva ja yksinhuoltajan 1 700 euron perusturva. Toki se tulisi valtiolle halvaksi ja kannustaisi työntekoon, mutta tällaista köyhien kepittämistä ei hyvinvointivaltion ystävä voi kannattaa.

Kolme mallia, kolme erilaista syytä vastustaa

Jokaista perustulomallia on siis hyvä syy vastustaa. Järkevän keskustelun kannalta olisikin tärkeää, että perustulon kannattajaksi ilmoittautuvat kertoisivat mitä mallia kannattaa, jotta vastustajat tietävät mitä argumenttia pitää milläkin kertaa käyttää.

KOMMENTOI JA KESKUSTELE AIHEESTA

17 kommenttia
Visa Kurki kommentoi
31.05.2012 14:20

Vasta-argumentteja erityisesti vihreiden mallia koskien: - Vihreät eivät kannata 400 euron perustuloa vaan jonkin verran suurempaa rahasummaa, esim. 600 euroa. - Vaikka mallissa ei karsiutuisi pois KAIKKI muut tulonsiirrot ja myös tarveharkintaisia jäisi, ei tämä silti ole peruste lytätä koko mallia. Myös tukiviidakon yksinkertaistaminen, vaikka sitä ei saisikaan täysin perustulopohjaiseksi, on ihan relevanttia. Lisäksi perustulo lisäisi nimenomaan vähätuloisimpien kannustimia tehdä töitä. Kirjoittaja ajattelee asiaa liian binäärisesti. - Marginaalivero toki nousee osalla tulonsaajista mutta laskee kuitenkin vähätuloisimmilla.

31.05.2012 14:20
Ville-Veikko Mastomäki kommentoi
31.05.2012 14:47

Hei, Kannattaisi tarkastaa esimerkiksi vihreiden mallia koskevat faktat, koska niistä juuri mikään ei pidä paikkaansa. Täältä voitte käydä tarkastamassa oikeat luvut vuodelta 2007: http://www.vihreat.fi/perustulo Tätä päivitetään nykyiselle tasolle parhaillaan ja tarkoituksena on saada aikaiseksi mali, joka on suuruudeltaan nykyisen korotetun perusturvan suuruinen (eli 670 € miinus verot n. 20 % -> n.550€, sillä perustulo on veroton etuus) Toivon että korjaatte artikkelissa olevat karkeat asiavirheet, kiitos.

31.05.2012 14:47
Aleksi Laine kommentoi
31.05.2012 14:48

"Toinen perustulotyyppi olisi realistisempi. Esimerkiksi neljän sadan euron perustulo olisi jo mahdollinen, vaikka toki sellaisenkin rahoittaminen edellyttäisi merkittävää verojen nostoa. Vihreiden laskelmien mukaan veroaste pitäisi nostaa 48 prosenttiin tällaisessa mallissa. " a) Kun vihreät teki perustulomallin vuonna 2007, oli summana 440, ei 400. b) Tässä, 40 euroa suuremmassa mallissa veroaste pitäisi nostaa 39%:iin, ei 48%:iin. Eli ihan totaalisen keksityt luvut tossa kirjoituksessa. Olisi ihan pikkasen uskottavampaa jos ei keksisi lukuja itse. Ja lisäksi: c) Vihreät ei enää ehdota 440 euron mallia, se malli oli laskettu vuoden 2007 tilanteeseen sopivaksi. Tuet nousevat ja kustannukset nousevat ja laskelmat pitää tietenkin tehdä uusiksi sitten kun tästä asiasta ollaan päättämässä.

31.05.2012 14:48
dan koivulaakso kommentoi
31.05.2012 15:06

Uskottavuuden nimissä olisi syytä edes lukea mitä eri perustuloa kannattavat tahot ovat mieltä. Tässä Vasemmistoliiton näkemyksiä: http://dl.dropbox.com/u/4740043/jaettavia/keskusteluasiakirja_1_2011.pdf?dl=1

31.05.2012 15:06
Timo Riitamaa kommentoi
31.05.2012 15:32

Älyllisen rehellisyyden ja eteenpäin vievän keskustelukulttuurin Mount Everest savutetaan, kun SAK:n kokoinen hyvin resursoitu organisaatio ei kykene luomaan asiallisia vasta-argumentteja, vaan keksii faktat itse.

31.05.2012 15:32
Ilkka Kaukoranta kommentoi
31.05.2012 16:19

Sori, jos joku numero oli väärin. Päästäni niitä en keksinyt, vaan jostain kopioin. Ehkä turhan huolimattomasti. Kuhan muilta kiireiltä ehdin, niin yritän selvittää mistä ja tarvittaessa korjaan. Sinänsä varsinaisen asian kannalta asialla ei ole merkitystä: 400, 440, 550 ja 600 euroa ovat kaikki huimasti alle nykyiseen yksinäisen työttömän tuhannen euron tai yksinhuoltajan 1.700 euron perusturvan. Eli yksinään se olisi massiivinen leikkaus perusturvaan. Jos sitä perustuloa täydennetään asumistuella, syyperusteisella lisätyöttömyystuella ja tomeentulotuella, niin byrokratia säilyy. Näiden yhteensovitus palkan kanssa nostaa efektiivistä rajaveroastetta. Tavoitteet jää siis saavuttamatta. Samaan lopputulokseen pääsisi helpommin nykyjärjestelmän pohjalta esimerkiksi keventämällä asmistuen tai työttömyystuen yhteensovitusta palkkatulon kanssa.

31.05.2012 16:19
Ilkka Kaukoranta kommentoi
31.05.2012 16:32

Vihreiden numerot otin ehkä täältä: http://www.vihreat.fi/perustulo/taustalaskelmat Nyt kun katsoo tarkemmin, niin valitsemani numerot ovat tosiaan vanhoja, vuoden 2004 tietoja. Niiden käyttäminen ei ollut mitenkään tarkoitushakuista vaan käytin niitä kun ne olivat ensimmäisinä sivulla joka vaikutti kuvaavan Vihreiden perustulomallin taustalaskelmia. Kuten sanottu, argumentti ei tuosta muutu.

31.05.2012 16:32
Teppo Markkula kommentoi
31.05.2012 20:08

Vittu mitä spedeilyä, kyllä perustulon kannattajat kertovat monestikin mitä mallia kannattavat, katsokaapa vaikka uutta Perustulon aika -kirjaa ja sen artikkeleja. Ja miksei tämän kirjoittaja käsittele Vasemmistoliitton perustulomallia, joka on tarpeeksi suuri, ettei se köykyttäisi köyhiä, mutta silti täysin realistinen.

31.05.2012 20:08
Teppo Markkula kommentoi
31.05.2012 20:15

Hohhoijaa mitä spedeilyä. Miksei kirjoittaja käsittele esim. Vasemmistoliiton perustulomallia, joka on samaan aikaan realistinen eikä köyhiä kyykyttävä. Tällaiset kirjoitukset, joissa näkyy vielä kirjoittajan nimen sijaan sosiaalisessa mediassa kirjoittajana SAK, saavat suurimman palkansaajajärjestömme, jonka jäsenistöstä enemmistö luultavasti kannattaa perustuloa, häpeään.

31.05.2012 20:15
Teppo Markkula kommentoi
31.05.2012 20:19

Ilkka, väitätkök vakavissasi, että nykyään työttömät saisivat tonnin?!? Silloinhan meillä olisi jo jonkinlainen tonnin perustulo, mitä pidät täysin epärealistisena.

31.05.2012 20:19
Panu Horsmalahti kommentoi
31.05.2012 22:22

"Tonnin perustulo työikäisille maksaisi noin 35 miljardia euroa, eli kolme kertaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan nykyiset menot tai kaksi kolmasosaa valtion kaikista menoista. Tällaisessa perustulossa ei ole mitään realismia." Tietääkseni mikään poliittinen yhdistys ei ole ehdottanut tuhannen euron perustuloa, joten tämä argumentointi ei tunnu kovin järkevältä. Konkreettinen ongelma tuossa laskussa on kuitenkin se, että perustulo verotetaan pois käytännössä kaikilta täyspäiväisiltä työntekijöiltä, ja se korvaa lukuisia tukia, kuten opintotuen, toimeentulotuen, kansaneläkkeen jne. Siten perustuloon siirtyminen ei aiheuta 35 miljardin lisäkustannuksia, vaikka perustuloa maksettaisiin yhteensä 35 miljardia euroa. On aika selvää harhaanjohtamista tällainen argumentointi. Esimerkiksi Vihreän liiton perustulomalli on kustannusneutraali. Konkreettinen esimerkki: Jos siis joku henkilö tienaa nykyisellään 50 000 euroa bruttona, ja maksaa tästä 25 000 euroa veroa, ja perustuloon siirtymisen jälkeen tienaisi (50 000 + 12 * 1000)e = 62 000 euroa bruttona, voisi sopivalla veroprosentin nostolla ko. henkilö maksaa veroja 37 000 euroa. Henkilön näkökulmasta hänen nettotulonsa ei muutu. Valtion näkökulmasta henkilön kustannukset valtiolle eivät muutu lainkaan. Kirjoittajan mielestä henkilö aiheuttaa kuitenkin 12 000 euroa lisäkustannuksia, jotka pitäisi ilmeisesti maksaa jostain öljyvarannoista..

31.05.2012 22:22
Ilkka Kaukoranta kommentoi
01.06.2012 10:48

Teppo: Yksinasuva työtön saa Helsingissä tonnin. Katso esim. tuo seuraava blogikirjoitus "Hyvä perustulomalli on mahdoton". Juuri se on perustulon ongelma, että riittävän perusturvan taso on niin korkea, ettei sitä voi ilman syyperusteisuutta ja tarveharkintaa toteuttaa. Panu: Kyllä se kaikki raha on ihan oikeaa rahaa joka pitäisi vääristävillä veroilla kerätä. Vaikka työssäkäyvän nettotulot eivät perustulon myötä muuttuisi, työn kannustimiin veroasteen korotus vaikuttaa. Rajaveroasteet ovat merkittävä rajoite verojen nostamiselle. Jos uskoo, että työssäkäyvien rajaveroastetta voi nostaa, niin sitten niitä voisi nostaa nykymallinkin pohjaltaja suunnata enemmän rahaa vaikkapa asumistuen parannuksiin. Samoin jos uskoo, että perustulon voisi rahoittaa korottamalla ympäristö- tai pääomaverotusta, niin niillä samoilla veronkorotuksilla voisi rahoittaa myös sovitellun työttömyystuen parannuksia. Jos halutaan oikeasti arvioida perustuloa, niin vertailua ei kannata hämärtää sotkemalla perustulon sekaan ylimääräisiä veronkorotuksia jolla sitä voidaan rahoittaa ellei vertailukohdaksi oteta vastaavasti huomattavalla lisärahalla parannettua nykyjärjestelmää. Vasemmistonuorten Massit massoille kampanja ainakin nettisivujensa mukaan ottaa lähtökohdaksi tuhat euroa kuussa, eli ei sekään ihan tuulesta temmattu numero ollut. Tämä asia selvästi edellyttää vielä kolmannen kirjoituksen jossa pureudutaan tarkemmin Vihreiden ja Vasemmistoliiton malleihin. Mahtavaa, että asia herättää keskustelua ja niin moni on löytänyt blogin! Sitä odotellessa, niin katsokaa tosiaan myös tuo seuraava kirjoitus samasta aiheesta.

01.06.2012 10:48
Riina Simonen kommentoi
01.06.2012 16:26

Minusta perustulolle on muutama erinomainen argumentti. Yksi on byrokratian väheneminen ja sitä kautta verorahojen säästö, sosiaalityön resurssien vapautuminen oikeasti apua tarvitsevien auttamiseen (siis muutakin kuin rahallista apua) ja ihmisten kyykyttämisen väheneminen. Toinen on se, että nykyään ei kannata ottaa vastaan lyhyitä pätkä- ja silpputöitä, eikä varsinkaan satunnaisia keikkatöitä, jos on työtön. Puhumattakaan osa-aikaisesta pienyrittäjyydestä! Työttömiä on Suomessa paljon, ja monella heistä on korkea koulutus tai muuten vain paljon osaamista. Työn tekemisestä ei pitäisi rangaista, ja on hyväksyttävä se fakta, että nykymaailmassa ei kaikille riitä kokoaikaista ja vakituista työtä, vaikka olisi kuinka osaava ja pätevä ja hyvä tyyppi. Tosin kaikki eivät kokopäivätyötä haluakaan esim. perhetilanteen vuoksi. Paljon puhutaan siitä, kunka suomalaiset äidit hoitavat lapsiaan kotona liian pitkään. Kotihoidontuki lakkaa kokonaan, jos tekee töitä vaikkapa päivän tai kaksi viikossa ja tarvitsee lapselle päiväkotihoitoa 1-2 pv viikossa. Mutta jos olisi perustulo, myös pienten lasten äitien kannattaisi tehdä hieman töitä sen lisäksi, että he hoitavat lapsiaan pääsääntöisesti itse. Samalla pystyisi ylläpitämään omaa osaamistaan tai voisi kokeilla vaikka osa-aikaista pienyrittäjyyttä. Edellinen koskee myös sellaisia osatyökykyisiä, jolla ei ole myönnetty osatyökyvyttömyyseläkettä (kaikki eivät sitä edes hae, kun saantiehdot ovat niin tiukat), ja sen vuoksi he eivät sitten voi muuta kuin olla kokonaan työttöminä.

01.06.2012 16:26
Riina Simonen kommentoi
01.06.2012 16:27

--- jatkoa edelliseen: Sitten on maaseudun syrjäseutujen väestö. Maaseudulla tehdään edelleen paljon satunnaistöitä, kauden mukaisia silpputöitä. Maaseudulla on edullista asua, jos voi elää osittain omavaraistaloudessa, jolloin perustulo plus silpputyöt riittäisi pitämään monen syrjäkylän asukkaan tyytyväisenä. Kaikki eivät halua asua kaupungissa. Yksi argumentti on se, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus perusturvaan. Nythän esim. toimeentulotukea ei saa, jos sattuu omistamaan jotakin tai säästössä on rahaa (säästää vaikkapa polkupyörää, autoa, venettä tms. varten rahaa). Tilin on oltava nollilla. Tämäkö kannustaa ihmisiä pitkäjänteisesti suunnittelemaan tulojaan ja menojaan? Ei todellakaan. Jotkut pystyvät säästämään todella pienistäkin tuloistaan, toisilla taas kaikki menee heti. Nykyinen tukijärjestelmä suosii näitä jälkimmäisiä tuhlaajia. Jopa sukulaiselta saatu syntymäpäivälahjaraha vähennetään toimeentulotuesta, samoin veronpalautukset. Koko toimeentulotukijärjestelmä on aikansa elänyt, ja se sopii vain totaalisesti hunningolla olevien ihmisten kontrollointiin, muille ihmisille se tekee vain vahinkoa. Ja minusta matala perustulon taso on paljon parempi kuin ei perustuloa ollenkaan, koska köyhimmät voivat siihen päälle saada asumistukea ja muita harkinnanvaraisia etuuksia. Minimitaso olisi ehkä 500-600 euroa (mikä on enemmän kuin tällä hetkellä opintotuki tai vaikkapa kotihoidontuki ilman kuntalisiä). En pysty ymmärtämään, miten muka matala perustulon taso sorsisi köyhimpiä!

01.06.2012 16:27
tpyyluoma kommentoi
01.06.2012 16:49

50 000 € tuloilla rajaveroaste on juurikin noin se 40%, eikä se seuraavassakaan veroportaassa paljoa laske. Alemmassa mentäessä taas efektiivinen rajaveroaste laskee koska perustulo korvaa tukia nimenomaan niiltä jotka saavat niitä verrattaen vähän, kato sitä kuvaa seuraavassa kirjoituksessasi.

01.06.2012 16:49
Jukka Aakula kommentoi
26.03.2013 10:47

Kiitos, Kommenttini tässä: http://kansankokonaisuus.blogspot.co.uk/2013/03/sak-perustuloa-vastaan.html

26.03.2013 10:47
päivi niemi-laine kommentoi
22.01.2015 09:21

Tervehdys! Tässä tietoa SAK:n kannasta perustuloon. JHL:n näkemys on sama. Nyt vain on niin että perustulosta on tehty houkuttelevs vihreidrn ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmissa. Profesdori Hiilamo antaa näille näkemyksille tutkittua tukea. P

22.01.2015 09:21