Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan

SAK:n selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.

Löydät alta selvityksen keskeiset tulokset pähkinänkuoressa. Koko selvityksen voit ladata tästä.

Näin tutkimus tehtiin

Mitä tutkimme?

• SAK:laisten ammattiliittojen arvioita ilmastonmuutoksen hillintätoimien työelämävaikutuksista.
• Liittojen näkemyksiä ay-liikkeen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja mahdollisuuksista lisätä työntekijöiden osallisuutta ilmastopolitiikassa.

Miksi tutkimme?

• Rakennemuutoksella kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on merkittäviä työelämävaikutuksia, mutta ilmastopolitiikan toimialakohtaisia vaikutuksia ei Suomessa ole toistaiseksi selvitetty.
• Marinin/Rinteen hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on Suomen oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. SAK haluaa selvittää, miten ay-liike voi tukea tavoitteen toteutumista.

Miten tutkimme?

• Haastattelut 13:ssa SAK:n jäsenliitossa.
• Ilmastotoimien työelämävaikutuksia tarkasteltiin neljään päätoimialaan peilaten.

Ammattiliittojen arviot ilmastonmuutoksen hillintätoimien työelämävaikutuksista

Ilmastotoimet liittojen toimialoilla

• Teollisuus- ja kuljetusaloihin kohdistuu eniten ilmastotoimia. Toimet ovat sekä poliittisia että markkinaehtoisia.
• Lähellä asiakasta toimivilla kuljetusaloilla ja yksityisillä palvelualoilla suurimmat muutokset johtuvat kuluttajatottumusten ja -vaatimusten muutoksista.
• Toimialakohtaiset vähähiilitiekartat antavat jatkossa suuntaa kansalliselle ilmastopolitiikalle. Tiekarttoja on valmistella ainakin teknologia-, metsä- ja energia-aloille sekä kemianteollisuuden, rakennusteollisuuden, liikenteen, kaupan ja matkailun aloille.

Ilmastotoimien työllisyysvaikutukset

• Teollisuusaloilla ilmastotoimien vaikutukset työllisyyteen arvioitiin varovaisen myönteisiksi.
  • Rakennusalalla arvioitiin työllisyyden kasvavan.
  • Useilla teollisuuden aloilla ilmastotoimet saattavat tuoda kasvua, mutta samalla nykyisten työtehtävien arvioitiin vähenevän joko ilmastotoimien tai muiden rakennemuutostrendien myötä.
  • Monilla teollisuusaloilla on havaittu myös tarvetta työnkuvan muutoksiin.
• Yksityisillä palvelualoilla uskottiin ilmastotietoisen kuluttamisen lisääntymisen osaltaan vaikuttavan siihen, että kulutus siirtyy jossain määrin tavaroista palveluihin.
• Kuljetusaloilla ja julkisilla palvelualoilla ilmastotoimilla ei nähty olevan työllisyysvaikutuksia.
• Aloilla, joilta on muiden rakennemuutostrendien myötä kadonnut työpaikkoja, ilmastotoimia ja -investointeja pidettiin sekä uhkana että mahdollisuutena. Mikäli alalla ei ole näköpiirissä uutta työtä, yritysten ilmastovelvoitteissa nähtiin uhkia. Kun taas aloilla, joille odotetaan syntyvän uusia vihreitä tuotteita ja työtä, ilmastotoimet nähtiin myös työllisyysmahdollisuutena.

Ilmastotoimien vaikutukset osaamistarpeeseen

• Kaikilla aloilla arvioidaan olevan tarvetta pienimuotoiselle osaamisen päivittämiselle, joka voidaan pääosin hoitaa työn ohessa.
• Teollisuusaloilla arvioidaan olevan tarvetta myös kokonaisvaltaiselle osaamisen päivitykselle ja uudelleen koulutukselle.
  • Vähäpäästöisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyö vaatii korkeaa osaamista.
  • Myös työntekijäammateissa vaaditaan jatkuvasti enemmän erikoisosaamista.

Ay-liikkeen osallistuminen ilmastotoimiin

• Monen teollisuus- ja kuljetusalan liiton näkökulma ilmastopolitiikkaan on samansuuntainen kuin työnantajaliitolla.
• Yksityisten ja julkisten palvelualojen liitot sekä muutamat muut liitot ovat aloittaneet prosessin liiton ilmastostrategian ja -näkökulman kehittämiseksi.
• Liitoilla on kiinnostusta osallistua oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluun ja edistää työntekijöiden osallisuutta siinä.

Suositukset oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi

Työllisyys

• Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaatii työvoiman liikkumisen huomioivaa suunnittelua.
• Ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa on ennakoitava sen työllisyysvaikutukset.
• Myönteinen työllisyyskehitys vaatii investointeja innovaatioihin ja koulutukseen.

Osaamistarpeet

• Ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa on ennakoitava sen vaikutukset osaamistarpeeseen.
• Työnantajien on otettava vastuuta työntekijän ilmastotietoisuuden vahvistamisesta, osaamisen päivittämisestä ja siirtymästä uusiin tehtäviin. Työpaikoilla oppimista on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kesken.
• Ammatillisen koulutuksen on oltava monipuolista ja muuntokykyisyyttä vahvistavaa, jotta se antaa mahdollisuudet uudelleen kouluttautumiseen toisiin työtehtäviin.
• Osaamisen päivittämisen taloudelliset mahdollisuudet on taattava muun muassa työttömyysturvan muutosturvan avulla. Sen piiriin pitäisi saada esimerkiksi ne työntekijät, joiden työnkuvien arvioidaan todennäköisesti muuttuvan ilmastotoimien takia.

Ay-liikkeen rooli

• SAK:n ja ammattiliittojen on edistettävä ilmastopolitiikassa työntekijänäkökulmaa ja tuotava oikeudenmukaisen siirtymän käsite vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun
• Hallituksen on toteutettava ilmastopolitiikan valmistelu, ilmastotoimien seuranta ja politiikan riittävyyden arviointi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa.
• Ammattiliitot voivat lisätä työntekijöiden osallisuutta ilmastopolitiikassa työpaikoilla lisäämällä työntekijöiden ja työnantajan välistä yhteistä sopimista ilmastotoimista, lisäämällä jäsenten tietoisuutta ilmastoasioista ja kehittämällä mekanismeja työntekijöiden ilmastotoimien tukemiseksi ja palkitsemiseksi.